torstai 25. lokakuuta 2012

Yhteiskunnallisen kiinnostuksen puute

Minua on taas riivannut yhteiskunnallisen kiinnostuksen puute.

Syyllisyyttä tulee siitäkin, kun kunnallisvaalit eivät kiinnosta pätkääkään.

Lyhyesti sanottuna, olen mieltänyt itseni silkaksi kuluttajaksi yhteiskunnan rattaissa.

Olen huomannut, että kuntavaalien tai muun yhteiskunnallisen toiminnan sijaan mua huvittaisi vain jutella kaikkea kevyttä, miettiä, onko mun vaatekaapissa vielä puuttuvia perusosia, katsastella kirppareilta kellariin räsymattoja tai haaveilla neuletöistä.

Mikä se on tämä ihmistä riivaava välinpitämättömyys? Onko se näennäistä välinpitämättömyyttä vai aitoa sellaista? Mitä ikinä olenkaan itsestäni lapsena tai teininä ajatellut, en varmasti keskiluokkaista kuluttajaa, joka jonkinlaisen vaikuttamisen tai välittämisen sijaan miettii räsymattoja.

Tai onkohan sitä niin kuin siili. Lapset, koti, työ, kaikki tämä rumba. Kun ajattelen sulavaa jäätikköä, ajattelen heti lapsiani. Haluan vain mennä peittelemään isomman lapsen ja nuuhkimaan pienemmän untuvaista tukkaa. Vaikka juuri heidän takiaan pitäisi ajatella toisin. Koko asetelma on niin perverssi: ylläpitääkseen oman perheen hyvinvointia vakuuttelee kukin yksittäinen toimija, että minähän vain teen työtäni, turvaan elämän itselleni (ja ehkä perheelleni), siksi tarvitaan tuottavuutta. Siksi poliitikot lässyttävät sontaa tuottavuuden kasvusta tai laskusta ja heittävät pelastusrenkaaksi vihreää taloutta (just joo, uskoo ken haluaa). Kukaan ei ota roolia, jossa voisi sanoa vaikkapa näin: teidän kaikkien tehtävänä on nyt kuluttaa vähemmän energiaa.

Kun eihän noin voi sanoa. Jonkun etu on ristiriidassa.

Kyllä minä niin mieleni pahoitin tästä omasta turhautumisestani. Energia-asia nousi esimerkiksi siksi, kun ydinvoimapaikkakunta nyt vaan sattuu olemaan itselleni keskeinen. Tuoreet Fennovoima-kuulumiset mietityttävät.

Pari viikkoa sitten päätin, että talvikausi on alkanut ja saan joskus ostaa kukkia, jos tilillä on rahaa. Pidin eilen etäpäivää ja seurailin, kun valo leikki seinällä. Minkäköhän ajatuksen tukahdutin tämän orkidean ostaessani (hinta 10,90 euroa, ei kovin paha kolmivanaisesta). Vai olikohan se sittenkin vain kukkien kauneus, joka puhutteli.


7 kommenttia:

  1. Minusta on hyvä, että ajattelet räsymattoja. Olisin huolissani, jos pläräisit Elloksen kuvastoa ja pohtisit minkä värisen olohuoneen maton ostaisit osamaksulla!

    VastaaPoista
  2. Minulla on luottoehdokas, jonka tiedän ajavan asioita, jotka minulle ovat tärkeitä. Sen suurempaa painoarvoa en ole itsekään vaaleille ehtinyt antamaan, kun on niin paljon kaikkea. Maalaamista ja ompelua ja mikäpä ettei räsymattojakin, niin ja se kirpparille jättämäni retrokangas vaivaa. Kävisköhän huomenaamuna hakemassa sen kutenkin meille.. onkohan sen jo joku ehtinyt ostaa? 8/

    VastaaPoista
  3. Eiköhän näennäisen välinpitämättöyyden syy ole ihan nykypolitiikka ja pienet vaikuttamismahdollisuudet. Aivan turhaa ankeutua siitä ettei jaksa olla kiinnostunut!

    VastaaPoista
  4. "teidän kaikkien on kulutettava vähemmän energiaa" Ja kaikkea mahdollista muutakin pitäisi kuluttaa vähemmän joo. Olipa hyvää pohdintaa taasen, itsekin painiskelen välillä samojen ajatusten parissa.. Tuosta lauseestasi tuli mieleeni onneton opettajankokemukseni jossain amk:ssa. Paasasin sydän täynnä tarmoa kestävästä kehityksestä ja palautteekseni sain vain kommentteja, ettei yksilön tekemisillä ole väliä.. huokaus. Milläs sitten on väliä, ellei myös jokaisen yksilön valinnoilla ja teoilla.

    Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tai ajoittain edes asioista perillä pysyminen on välillä hakuisessa täällä ja jätänkin asioiden ajamisen mielelläni innokkaille puurtajille, minusta ei moiseen olisi..

    VastaaPoista
  5. Oli kyllä poikkeuksellisen vaativaa raahautua uurnille. Ensimmäistä kertaa elämässäni äänestys todella tuntui velvollisuudelta. Onneksi täällä oli ehdokas, jonka tiedän henkilökohtaisesti hyväksi tyypiksi ja samanlaisen arvopohjan edustajaksi. Tuntemattomista en ole varma, olisinko jaksanut lähteä arpomaan... Kai sitä silti, mutta jonkinlainen kyynisyys ainakin minulla tällä hetkellä ristinä suhteessa puoluepolitiikkaan ja sitä kohtaan tuntemaani - jos ei nyt vastenmielisyyteen - niin juurikin välinpitämättömyyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sama täällä. Eka kertaa teki mieli jättää äänestämättä. En osaa sitä sen älykkäämmin analysoida.

      Poista

Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...