sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Vintagehenkinen pilkkumekko

Tämän mekon kanssa rypistelin otsaani jo Kankaattoman Kuukauden aikana, jolloin ajattelin, että teenpä nopsaa helpon mekon. Äh. Ketutushan siitä seurasi, armoton sellainen. Ei auttanut kuin heittää hurtuuki keskeneräisten läjään ja toivoa, että jatkoa seuraisi joskus.

Tässäpä muutama tunkkainen iltakuva siis...

Eli Suuren Käsityölehden mekko-ohje on tämä (jos joku kiinnostuu, yritän löytää numeron). Päätin tehdä koon 38 mekon, mutta 38 meni kyllä melko pieleen. Ei johdu siitä että olisin maagisesti kutistunut vaan siitä, että 38 oli aikuisten oikeasti teltta. Saumuroin mekosta senttikaupalla väljyyttä eikä se edelleenkään ole suoranaisesti kevyen näköinen, mutta toisaalta johtuu läskisestä kaarrokkeesta, joka dominoi yläosaa. No mutta tällaiseksi sain tämän mekon:


Takaa näkyy, että olen saanut mallia naisellisemmaksi kaventamalla sitä roimasti. Edelleen täytyy sanoa (vaikka kaiken kaikkiaan oma ompelukokemukseni olikin kielteinen), että mekko on kyllä mukava päällä. Tämä pilkullinen viskoositrikoo on Löytö-Palan laarista, ja mahtoikohan olla jopa kymppi hintaa noin 170 sentillä tätä kangasta. Ilmeisesti muut eivät visioi kankaasta samalla tavalla kuin minä, sillä kangasvaihtareilla loppupala ei ole hävinnyt minnekään. No, kauneus on malka katsojan silmässä ei kun miten se meni...


Aluksi sössin ihan urakalla mekon poimutuksen ja kaarrokkeen. Tuli susiruma että ihan itsekin päivittelin, sissus! Mutta sitten keksin vintagehenkisesti ommella saumaan hieman Tiimarista askarteluihin hommaamaani pitsiä, ja olen yllättävän ilahtunut lopputuloksesta. Katsokaapa muuten noita nappeja, jotka mallin vuoksi kiinnitin tuohon (ilman napinläpiä, tämä venyvä ja paukkuva malli ei tosiaankaan nappeja tarvitsisi...vinkiksi niille, jotka miettivät kaarroketta, tehkää yhtenä osana!). Taitaa meikäläinen päästä uudelleen nappien ompeluhommiin ;)



p.s. Pakko vielä leuhottaa, että meikämandoliino on välillä haistatellut vauvavuoden välinpitämättömyydelleni ja tänään tempaisin äitini kanssa ranskalaiset lakkaukset kynsiin. Näkyvätpä oikein tuossa kuvassa! Ei ollut vaikea tehdä, mutta koska tämä ei ole kauneudenhoitoblogi, tyydyn vain suosittelemaan valmiita lakkauspakkauksia...

7 kommenttia:

  1. Onpas hieno mekko! Nuo yksityiskohdat tekee siitä erityisen viehättävän :) ...ja sopii sinulle tosi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Muutama kokeilukerta varmaan vasta sanelee,tykkäänkö vai en, mutta ei ainakaan purista tai hierrä päällä, kun on venyvää viskoositrikoota...

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kirsi kiusaa...Pitihän niitä kokeilla klopojen kanssa, että pääsis viilikseen...

      Poista
    2. Eiku oikeesti! Näpsäkkä ja simakka!

      Poista
  3. Ihan jees! :) Mä oon kans itteäni mittaillut ja päätynyt tekemään 38 vaatetta, mutta ykskin ihana? twiggy-mekko päätyi roskiin kun oli liian iso ja ääh, en jaksanut pienennellä kun oli muka niin vaikiaa! Sovitusvaiheessa muka kyllä oli hyvä!

    Ja kynnetkin on tyylikkäät! Mulla ei ikimaailmassa ole ollut pitkiä kynsiä.. tai no, ehkä kerran on jossain rokkijuhlilla konhotettu teko-sellaiset sormenpäissä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nuo kynnet oo pitkät! Lakkaukset on tehty töpökynsiin. Voin kyllä kuvitella, että varmaan on ollu tyylikkäät kynnet festarimenossa ja meiningissä ;)

      Poista

Tosi kiva, kun jaat aatoksesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...